Calicon yksinkertaisten sääntöjen takana piileksii suunnittelua ja harkintaa vaativa peli. Pelin alussa jokainen pelaaja saa kaksi värikästä, kuviollista palaa. Kierroksen alussa hän asettaa yhden näistä pelaajalaatalleen ja valitsee tarjolla olevista paloista lisäpalan itselleen niin, että hänellä on aina kaksi palaa kädessään. Peli päättyy, kun pelaajalaatat ovat täynnä.
Tavoitteena on yhdistää palat pelin aikana niin, että niiden kuviot luovat nirsoille kissoille pelaajalaatalle viehettävän viltin. Kissat antavat pisteitä, kun niiden kuviovaatimukset täyttyvät. Lisäksi pisteitä saadaan kolmesta jokaisen pelaajan laatalla alusta asti olevista tavoitteista ja napeista, jotka asetetaan viltille, kun yhdistetään kolme samanväristä palaa. Napit antavat siis pisteitä riippuen viltin väristä, kissat viltin kuvioista ja alkutavoitteet voivat antaa pisteitä molemmista. Kaikki pelaajat poimivat paloja samasta varastosta, joten tottunut pelaaja haluaa myös seurata minkä palan vastustaja haluaa sieltä poimia.
Yllä mainitut seikat muodostavat varsinaisen aivopähkinän, eikä peli ole lainkaan yhtä rentouttava, kun sen teema antaa aluksi ymmärtää. Päinvastoin, kilpailuhenkisille ihmisille Calico tulee aiheuttamaan stressiä. Vaikkakin kaksinpeli on listattu parhaaksi, pelin säännöt soveltuvat hyvin myös yksinpeliin.
